Ensimmäinen ajatuksenne on varmaan, että "no nytkö se lopetti DLT2:n ja aloittaa uuden tarinan tilalle. Eihän sen pitänyt niin tehdä. Sehän lupasi." Niin lupasinkin. DLT2 ei ole saanut vielä virallista kuoloniskua, ei myöskään Polte. Eikä tule saamaan ennen kuin tämä projekti kertoo minulle itselleni, missä mennään oman inspiraationi suhteen.
Tarkoitus olisi, että julkaisen Cheshire's Grinissä näillä näkymin kolmiosaisen tarinanpätkän. Se on juuri sen mittainen, että jos en yhtään innostu, tahdonvoimalla runnon sen kuitenkin läpi. Se tarinanpätkä kertoo minulle, onko minusta jatkamaan muita tarinoitani. Jos on, hyvä. Jos ei, niin saatte ainakin kunnolliset hyvästit.
Miksi en sitten vain suoraan jatka siitä, mihin DLT2 jäi? Yritin. En onnistunut. Ei vain inspiroinut.
Mulla on ennenkin ollut inspiraatiokatoja ja silloin on auttanut yksinkertaisesti se, että pakotan itseni työhön. Nyt en saa itseäni pakotettua DLT2:n suhteen mihinkään. En saa solmun päätä auki. Koska mikään ei inspiroi minua niin kuin uudet ideat, ajattelin, että lyhyt välitarina voisi avata sen solmun pään ja antaa minulle inspiraatiota DLT:nkin suhteen.
Ja siinä sivussa innostumiseni tai innostumattomuuteni sen tarinan suhteen ratkaisee jatkon.
Luultavasti tulen tekemään niin, että kun lähden julkaisemaan tarinaa, estän ensimmäisten osien kommentoinnin. Kommentointi aukeaa viimeisen osan kohdalla, jolloin olette vapaita antamaan kommenttinne kokonaisuudesta. Myöskin tämän postauksen kommenttiosio säilyy avoinna. Pyydän kuitenkin, että kunnioitatte päätöstäni olla vastaanottamatta kommentteja keskeneräisestä tarinasta ettekä käytä tätä avointa postausta varsinaisten osien kommentointiin. Kaikkea muuta toki voi kommentoida. Pakottaa en voi enkä poista (asiallisia) kommenttejanne, jos niitä tähän laitatte, mutta pyydän nöyrästi.
Yhtä nöyrästi kiitän kaikkia teistä, jotka kiinnostuitte mahdollisesta tulevasta tarinasta, ja kiitokseksi tahdon antaa teille esimakua tulevasta. Olkaatten hyvä: tarinan nimi ja kuva, jota käytän otsikkokuvan tapaisena avauksena.
(Lyhykäisyydessään tarina on siis nimeltään Theo.)
Kiitos, anteeksi ja tervetuloa uudestaankin!
♥♥♥
VastaaPoistaIhanaa, että yrität vielä. Nyt vaan toivomaan, että tää onnistuu!
:') Kiitos Jenni kannustuksesta! ♥
PoistaNyt tuntuu, että hyvin voisi onnistuakin. Ainakin innostusta riittäis nyt luoda hahmoja ja lavasteita ja sen sellaista. :D Multa vaan toi toinenkin kirjotusprojekti vie nyt aikaa (pyrin saamaan romaanikässärini ekan osan valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä) niin ei varmaan olla ihan yhtä nopeita kuin yleensä. Mutta eiköhän se eka osa tällä viikolla vielä tule.
Jeesjeesjees, hienoa! Toivon onnea ja menestystä inspiraatiolle ja tarinoinnille!
VastaaPoistaKiitoskiitos :) ♥ Eiköhän tää tästä. Tosiaan innostusta on ainakin aluksi. Tässä malta ees nukkua kun pitää lavastaa :D
PoistaVau, miten hienoa! Todella iloinen ja odottamaton odotettu ja toivottu juttu :D Olo on kuin jouluna ennen lahjojen aukaisemista, jännittävän kutkuttava (kai melkein aikuisenkin saa ottaa lahjojen aukaisua :'D). Onnea tältäkin ja muuta en osaa enää sanoa, joten jätän tähän :)
VastaaPoistaR.H
Aww, kiitos ihanasta ja kannustavasta kommentista! Ja tosi mukava että löysit tiesi myöskin tänne. Toivottavasti muutkin DLT2:n vakilukijat hoksaavat tämän vielä :) ♥
PoistaOlet silti paras vaikka ei inspiä löytyiskään!
VastaaPoista(Kommenttisi oli jostain syystä mennyt roskaposteihin, mutta mulle tulee onneksi ilmoitukset kommenteista myös sähköpostiin, niin sain sieltä kätevästi julkaistua tämän.)
PoistaAwww ♥ Olen lähestulkoon sanaton, kommenttisi sai mut suorastaan hehkumaan :') Poskia punottaa enkä usko, että se on ainoastaan flunssan syytä. Kiitos ♥
Olipas mukava yllätys! Minäkin toivon että tämä onnistuu ja että inspiraatiota löytyy. :)
VastaaPoistaEiköhän se! Eka osa on jo ulkona :)
PoistaYaas!! <3 Toivottavasti saat inspiraatiota. c:
VastaaPoistaKuules, mä kirjotin just ekan osan ja Wordin temppuilusta (= tekstin hukkaamisesta) huolimatta SE OLI KIVAA! Ja osa on ulkona! :)
Poista♡
VastaaPoista♥ ♥
Poista